tiistai 2. kesäkuuta 2015

Retki Kärmeorvonmäelle

Maanantaina 27.4. olin lähdössä ensimmäiselle Louhen järjestämälle retkelleni, jonka kohteena oli pääasiassa Kärmeorvonmäki Liedon Parmaharjulla. Taivas oli pilvessä ja iltapäivän edetessä satoi lähinnä tihkua, mikä ei ryhmän tunnelmaa haitannut. Asunnostani Turusta retkipaikalle on matkaa noin 15 km, enkä ollut koskaan käynyt seudulla, joten onnekseni sain asiantuntevaa matkaseuraa tälle pyörämatkalle.



Pyöräretken jälkeen pääsin osallistumaan itse retkelle. Lähtijöitä oli yllättävän paljon, 14 henkilöä ja kaksi koiraa, ja taipaleelle lähdettiin hiekkatietä pitkin. Porukka oli oikein mukava ja ajan kulua tuskin huomasi jutellessa. Ensimmäiseksi kävimme katsomassa Liedon viimeisen suden muistomerkin, joka sijaitsi sopivasti lähellä reittiämme. Matkalla oli tarkoitus käydä katsomassa myös muutama lähimaastossa sijaitseva geokätkö, joita pienemmällä porukalla kyllä etsittiin.




Etenimme luontopolkua pitkin, kunnes siirryimme polulta metsään etsimään kohdettamme. Ei tarvinnut kauaakaan rämpiä, kun törmäsimme etsimäämme, Kärmeorvonmäen erikoiseen kivijonoon. Kivet kulkevat pitkin harjannetta ja niiden on epäilty olevan jonkinlaisen linnakkeen perustukset, mutta paikkaa ei ole tarkemmin tutkittu. Näin historian opiskelijana en ole vielä ennättänyt perehtyä arkeologiaan, mutta siitä huolimatta kivimuodostelma oli mielenkiintoinen ja näkemisen arvoinen.




Vielä vähän aikaa geokätköjä etsittyämme – löysimme retkellä yhteensä kolme – oli aika suunnata takaisin lähtöpistettä kohti ja syödä eväät ennen paluuta Turkuun. Näin tottumattomalle pitkän matkan pyöräilijälle vielä 15 kilometriä takaisinpäin oli... no, sanottakoon että mielenkiintoinen kokemus.

Lähtisin uudestaan.


Dita Tammivaara
Kuvat: Riitta Westerlund